Marché de Noël

Vuoden ensimmäiset joulumarkkinat: joulutee, höyryävät marrons-padat, kauden ensimmäinen vin chaud, kojut joulukoristeineen ja keijuvaloineen. Kyllä kelpasi. Kameran akku loppui heti karkkikuvan jälkeen, joten kuvasaldosta puutuu kokonaan se jouluinen tunnelma. No toisaalta, kuvaan usein muutenkin hyvin hämmentäviä asioita ja yksityiskohtia, joten tarvitseeko sitä joulumarkkinoilta nyt jouluisia kuvia saadakaan, hih?

Oikealla hetkellä

Ehdimme sunnuntaiajelulla määränpäähämme, järven kaukaisimpaan nurkkaan, juuri oikealla hetkellä. Tavoitteena oli tutustua kaupungin joulumarkkinoihin, mutta upea maisema, sekä rannalla kasvaneet palmut veivät ehkä siltikin niukan voiton. 

Ilonaiheita

Minua ovat viime päivinä ilostuttaneet muun muassa:

- Diptyquen Aubepine -kynttilä. Ra-kas-tan. Kynttilä on ilostuttanut minua toisaalta jo kuukausia. Joka kerta sen palaessa, olen vahvasti sitä mieltä, että se on ollut yksi parhaita ostoksiani ikinä. Kuinka paljon iloa yksi kynttilä voikaan tuoda? Paljon. Todella paljon. Haluan lisää. 

-AOC -ruisleipä!! Meidän lähikaupasta! Ei tietenkään voita suomalaista, mutta silti: AOC -ruisleipä!!!

-Sekalainen valikoima kynttilöitä. Vaikka määrä ei voitakaan laatua, on sekin joissakin asioissa mukavaa. 

Matkalla kotiin

Kyseisen päivän iltana oli kotimatkalla vastassa pimeys. Se yllätti. Tuli ihan puskan takaa. Varoittamatta. Viime vuonna ensimmäiset helteet olivat jo maaliskuussa. Eihän siihen enää olekaan pitkä aika.. Eihän?

Matkalla töihin

Eräänä päivänä viime viikolla tuntui siltä, että kaikki lehdet olivat tippuneet maahan yön aikana. Edellisen päivän polut olivat piiloutuneet lehtien alle. Onneksi osa lehdistä oli vielä puissa arkeamme värittämässä.

Le samedi soir

Naurua, iloa, tanssia, ruokaa, juomaa, uusia paikkoja ja peitelty pyörä. Niistä on hyvät lauantai-illat tehty. 

Onni on..

.. valtava edullinen kimppu liljoja, jotka ilostuttivat kauneudellaan melkein kaksi viikkoa. Kukkia piti levitellä ympäri asuntoa, jotta kimpun tuoksu ei olisi niin voimakas. Lopulta liljoja oli niin olohuoneessa, ruokapöydällä kuin vessassakin. 

Fondue

Ehkä Paras asia lähestyvässä talvessa on se, että saa taas luvalla syödä fondueta. Olen päättänyt olla välittämättä mm. seuraavista säännöistä:
-Fondueta saa syödä vain lumen ollessa maassa
-Fondueta saa syödä vain vuorilla, tietyn metrirajan (jota en tiedä) yläpuolella
Olen tehnyt omat sääntöni, joista ajattelin pitää kiinni:
-Syö fondueta juuri silloin kun huvittaa
-Juo kylmää raikastavaa valkoviiniä
-Nauti ystävien kanssa.

Kuvat viime viikonlopulta, kun menimme ex tempore-fonduelle järven rantaan. Emme mahtuneet ravintolaan sisälle, joten söimme juustomme ulkona marraskuisessa illassa ja nautimme ruoan lisäksi kaupungin valoista.

Kukkakauppa

Ihailen aina salilta kotiin tullessani erään talon pihalla olevaa kukkakauppaa. Varsinkin nyt pimeän yllätettyä keijuvalot näyttävät erityisen ihanilta. Pöydällä on purkki johon jätetään rahat ostoksista. Luultavasti koko kaupungin ainoa kukkakauppa (tai no mikään mukaan liike), joka on auki seitsemän jälkeen joka päivä. Kerrankin muistin kaivaa kamerani kaupan ohittaessani ja tietysti juuri samalla hetkellä kaupantäti tuli ovesta pihalle. Kysyin varovaisesti saisinko mahdollisesti kuvata? "OUI, c'est gentil!!!" vastasi iloinen hymyilevä nainen. 

Suosikki

Le petit dejeuner

Täydellisen laiskan lauantain täydellinen aamiainen. Tai no ajoitukseltaan brunssi. Samppajakin osui juuri nappiin, joskus useimmiten kannattaa vain luottaa itseensä ja valita se pullo jota ensimmäisenä ajattelit. Olkootkin se sitten valittu vaikka pelkän etiketin tai muun yhtä tärkeän asian perusteella. Alkuperäisenä suunnitelmana oli mennä aamulla salille, mutta se ajatus sitten jäi. Kerkeäähän sitä.

Champagne osa 3

Baarikadulla näytti olevan yksi paikka yli muiden. Ainakin sen perusteella, kuinka paljon ihmisiä parveili baarin ympärillä ja terassilla. Paikan nimestä minulla ei ole mitään muistikuvaa, mutta sen seinällä oli muun muassa lentävä possu ja sanomalehtiä vuodelta x. 

Champagne osa 2

Reims yöllä.