Matkan turistiosuus suoritettiin helposti turistibussilla. En ole koskaan elämässäni ollut millään hop on-hop off tyyppisellä kiertoajelulla. Olen suhtautunut siihen vähän hmph turistijuttuja -asenteella ja mieluummin itse suhannut ympäri kaupunkia pää kolmantena jalkana näkemässä kaiken mitä haluan nähdä.
Paha tapani (yksi niistä) on usein ahnehtia liikaa ja halutakaikkihetimullenyt, monessakin asiassa. Viime vuonna olimme pyörimässä autolla Etelä-Ranskassa ja yhtäkkiä minulle olikin aivan sama menemmekö niihin paikkoihin, joista aluksi oli ollut puhe. Matkasimme eteenpäin ilman suunnitelmia, ilman hotellivarauksia, ilman mitään pakollisia aikatauluja. Autoilussa on se hyvä puoli, että ratin voi kääntää juuri sinne minne haluaa. Kun reissaus ei enää huvittanut (en tämänkään uskonut olevani kohdalla mahdollista), auton nokka kääntyi kohti kotia. Ja se oli maailman paras kesälomareissu.
Tästä ja kaikesta muustakin oppineena, suhtaudun nykyään hyvin moniin asioihin, ja itseeni, paljon armollisemmin. Kaikkea ei vain ole pakko tehdä. Ei ainakaan juuri tällä hetkellä, ehkei koskaan. Kohtuus kaikessa. Tämä kaupunki ja sen rauhallinen tahti on tehnyt itselleni todella hyvää. Ennen kalenterini täyttyi työpäivän jälkeen jumpista, ystävien tapaamisista, opiskelusta ja vaikka mistä. Tänne muuttaessa kaiken tämän pystyi aloittamaan ihan alusta ja kuinka ihanaa onkin, kun kalenteria ei edes tarvitse. Muistan kaikki sovitut jutut muutenkin ja treffejä voi sopia myös puolen tunnin päähän. Kaiken ei tarvitse olla niin aikataulutettua. Onneksi.
Tarina lähti tässä auringon alkaessa sarastaa pikkasen sivuraiteille, mutta pointtini oli, että peukku kiertoajelubusseille! Bussin yläkerroksessa istuminen, auringon lämmittäessä oli hyvin rentoa, hauskaa ja siinä näkin paljon enemmän, mitä metrolla suhatessa ikinä olisi nähnyt. Suosittelen. Näin aikaa jää paljon enemmän esimerkiksi viinin tai cavan hörppimiseen terassilla. My kind of trip.
P.S. Madrid oli muuten valtavan kaunis kaupunki. En tiennyt, enkä olisi uskonut ihastuvani siihen niin suuresti. Näimme aivan mielettömiä rakennuksia. Valtavia, pröystäileviä ja täysin övereitä, silti niin hienoja.
P.S. 2. Jos joku haluaa antaa minulla tuon kolmannen kuvan kattohuoneiston, en pane vastaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti